Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus

(Myös tämän tekstin olen luonnostellut jo aikaa sitten ja nyt vasta sain julkaisukuntoon.)

Vihdoin, vihdoin sain tämän järkäleen luettua! Eihän siihen mennytkään kuin neljä kuukautta. Mutta voinpahan sanoa lukeneeni klassikon!

Aluksi ensimmäiset parisataa sivua meni suht koht kepeästi, kun niissä jotain jopa tapahtui ja odotin rikoksen tapahtuvan. Mutta sitten, murhan jälkeen tulevät vajaat 500 sivua. Huh, mitä jaarittelua.

Kirjassa päähenkilönä on siis Rodion Romanovitš Raskolnikov mikä lie. Hän jossain mielentilassa päätyy murhaamaan koronkiskurin, jotta saisi rahaa yms. jolla pärjäisi. Ei rikosta ilman rangaistusta, näinhän se on.

Aluksi minua ihan kiinnosti kirja kun olen venäjän kieltä opiskellut ja muutenkin venäjän kulttuuri yms. on kiinnostanut. Mutta sitten kiinnostus lopahti. Ensinnäkin kieli oli kamalan vaikealukuista. Lauseet ja keskustelut olivat kamalan pitkiä ja välissä oli milloin mitäkin huudahduksia. Ihmisiä oli vaikea oppia muistamaan kun heillä oli milloin mitäkin nimiä, mm. Raskolnikovin kaveria kutsuttiin yleensä Razumihiniksi, mutta välillä joku sanoi häntä Dmitri Prokofitšiksi. Venäjällähän käytetään patronyymejä ja lempinimiä, jonka takia nimet ovat vaikeita.

En sitten tiedä olisiko toinen versio kirjasta ollut parempi, jonka siis on suomentanut joku muu. Vai ovatko kaikki suomentaneet samalla tavalla suoraan pahemmin ajattelematta suomen kielen kielioppeja. Välillä tässä kirjassa oli sulkeissa tekstiä, enkä oikein ymmärtänyt oliko ne keskustelussa tarkoitettu toiselle henkilölle siinä vaiko lukijalle joitakin kommentteja. Kai ne oli olevinaan molempia.

Toista kertaa en aio lukea, mutta onpahan nyt luettu!

Arvosana: ♦

Nimi: Rikos ja rangaistus
Alkuperäinen nimi: Преступление и наказание (Prestuplenije i nakazanije)
Kirjailija: Fjodor Dostojevski
Julkaistu: 1866 (tämä painos 2008)
Kustantaja: Otava
Sivuja: 694

Osallistun tällä kirjalla Venäjää valloittamaan -haasteeseen sekä omaani 100 kirjaa, jotka tulisi lukea ennen kuolemaa -haasteeseen.

Kirjasto 2009: ajankohtaisia teoksia, kirjailijoita ja tiedonhakuja

Hain kevään yhteishaussa Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmaan ammattikorkeakouluun. Kirjakaapin avaimen Jonnalta sitten kyselin valintakokeista ja onko joitakin kirjoja, joita kannattaisi lukea kokeisiin, ennakkomateriaalia kun ei ole.

Kirjastopuolelle on ainoa realistinen mahdollisuus minulla päästä opiskelemaan. Hain myös matkailualalle, mutta sinne on niin paljon hakijoita etten mahdollisuuksiini usko. Siksi haluankin panostaa kirjastopuolen valintakokeisiin.

Jonna ehdottikin sitten tätä Kirjasto 2009 -kirjaa. Saman tien kirjastoon vain hakemaan kirjaa. Lisäksi otin muitakin Kirjasto-kirjoja, mutta en niitä kaikkia kerkeä lukemaan. Kirjastoni työntekijä ehdotti myös Ari Haasion kirjoja luettavaksi, hän kun on kirjoittanut paljon tiedonhausta ja sosiaalisesta mediasta kirjoja.

Mutta tämä Kirjasto 2009 -kirja. Tämä sisältää kolme artikkelia eri henkilöiltä tiedonhausta, kirjavinkkauksesta sekä Maria Jotunin Arkielämää ja Ilmari Kiannon Punainen viiva -teoksista. Lisäksi kirjassa on 16 eri kirjailijan lyhyt biografia.

Minusta kirjassa oli kiinnostavinta nämä kirjailijoiden lyhyet elämäkerrat. Toki artikkelitkin olivat hyviä ja mielenkiintoisia. Kirjasto 2009 -kirjassa esitellään mm. Jari Tervo, Kauko Röyhkä, Harri Tapper, Hannele Huovi, Seppo Jokinen ja Kalle Päätalo. Jokaisesta kirjailijasta kerrotaan missä he ovat syntyneet, vanhemmat, lapset, mitä kirjallisuuspalkintoja he ovat saaneet ja lyhyesti tuotannosta/merkittävimmistä teoksista.

Minusta oli hyvä, että kirjailijoiden tuotantoa oli esitelty hyvin, mutta esimerkiksi Seppo Jokiselta esiteltiin Koskinen-sarjasta monta kirjaa, joissa kuitenkin mennään aika samalla kaavalla. Se oli ehkä hieman turhaa jokaisesta kirjasta alkaa erikseen kertomaan. Sarjasta olisi voinut kokonaisuudessaan kertoa, eikä luetella jokaisesta teoksesta sitä, mihin se sijoittuu ja mitä tapahtuu. Kaikki kun ovat dekkareita.

Sain kuitenkin kirjan kautta lukulistalleni taas monta uutta kirjaa/kirjailijaa. Minua kun kiinnostaa vähän kaikki ;) Vaikka valintakokeet ovatkin jo kesäkuun alussa, enkä kerkeä kaikkia kirjoja lukemaan, mitkä siis lainasin ja ajattelin lukea ENNEN valintakoetta, niin aion ne silti ihan mielenkiinnosta lukea jossain vaiheessa... Taas kuvittelin vähän liikoja itsestäni, ajastani ja lukuinnostuksestani... Mutta kuitenkin, suosittelen tätä kirjaa, joita kirjastot ja kirjastotyö kiinnostavat. Ja vaikka kirjastot ei kiinnosta, mutta kirjailijoista haluaa tietoa, niin myös silloin tämä kannattaa lukea.

Arvosana: ♦ ♦

Nimi: Kirjasto 2009: ajankohtaisia teoksia, kirjailijoita ja tiedonhakuja
Julkaistu: 2008
Kustantaja: BTJ Finland Oy
Sivuja: 144

---

Vielä olisi vajaa viikko koulua jäljellä ja sen jälkeen valmistun media-assistentiksi. Alkaa pikku hiljaa tämä elämä tästä hymyilemään kun pääsen täältä pois, toivottavasti. Kämppikseni muutti tänään uuteen asuntoon ja minun tavaroistani suurin osa lähti jo kotiin, vain välttämättömimmät jäivät tänne. Mutta noin viikon kämppä on yksin minun käytössäni, JEE! Minulle ei kyllä sovi kämppiselämä sitten yhtään, enkä aio enää tällaiseen ryhtyä. 

Postauksia olen luonnostellut jo kun niitä on hurjasti kertynyt rästiin. Yritän niitä saada laitettua ajastukseen muutaman niin saan niitä vähemmälle, perfektionisti kun olen niin kaikesta pitää jotain sanoa vaikkei sanottavaa edes olisi :D

Melissa Marr: Sala kavala

Sain luettua helmikuun lopulla Melissa Marrin Sala kavalan, joka on jatkoa Ilki ihanalle.

Tämä kirja oli jo hieman parempi kuin Ilki ihana, mutta kerronta oli edelleen mielestäni laimeaa. Niissä kohdissa, missä tapahtui "jotain hurjaa", oli yhtäkkiä ohi mennyt.

Äh, en minä osaa sanoa tästä yhtään enempää kuin Ilki ihanasta. Samaa huttua. Plussaa siitä, että kappaleiden alussa ei ollut niitä ihmeellisiä alkusitaatteja, joita en vieläkään ole käsittänyt, että miksi niitä oli Ilki ihanassa.

Tylsää kirjoittaa näin lyhyt teksti tästä, kun ei ole sanottavaa, mutta pyrin jokaisesta kirjasta ainakin jotakin soopaa tänne rustata. Tämä kirja vaan ei herättänyt erilaisia tunteita, mitä Ilki ihanan arvostelussa jo sanoin. Lukeminen eteni aika väkinäisesti kun ei napannut ja siksi kesti niin kauan saada tämä loppuun. Enpä taida jatko-osia lukea, jos ne joskus suomennetaan. En ainakaan muutamaan vuoteen.

Arvosana: ♦ ♦

Nimi: Sala kavala
Alkuperäinen nimi: Ink Exchange
Kirjailija: Melissa Marr
Julkaistu: 2008
Kustantaja: WSOY
Sivuja: 308 

Päivä jona maailma pysähtyi

Tämä elokuva on ollut myös pitkään minulla lainassa ja nyt oli sen vuoro tulla katsotuksi.

Päivä jona maailma pysähtyi kertoo Helen Bensonista (Jennifer Connelly), joka on jonkinsortin tutkija (en nyt satu muistamaan minkä sortin). Maapalloa kohti on tulossa omituinen valopallo, jonka kuvitellaan tuhoavan koko Maan. Valopallon mukana saapuu Klaatu (Keanu Reeves), jonka tarkoituksena on aloittaa ihmiskunnan tuhoaminen, koska he tuhoaisivat Maan saasteillaan. Siitä sitten alkaa seikkailu, jossa Helen yrittää estää Klaatun tuhoamasta ihmiskuntaa ja samalla saada suhteensa poikapuoleen kuntoon.

En oikein tiedä, mitä odotin tältä elokuvalta. Odotin jotakin, ehkä parempaa, mutta en siltikään tällaista elokuvaa. Varmaan odotin The Day After Tomorrowin kaltaista katastrofielokuvaa. Ei täyttänyt odotuksiani.

Scifipätkäksi tämä kai on ihan ok, en ole scifielokuvia vielä paljoa katsellut. Tehosteet oli ihan kivoja, mutta juoni oli kuitenkin jotenkin tyhmä. Ajattelin, että ihmiskuntaa ja Maata olisi uhannut joku huomattavasti suurempi uhka kuin joku muukalainen, jonka pään saa käännettyä kaksi ihmistä vain. No onhan se toisaalta tyypillistä tällaisissa, rakkaushan se yleensä kaiken korjaa. Tosin tässä ei ihan päästy rakkauteen asti, mutta tunteet ne kuitenkin vaikutti.

Blääh, en katsoisi uudelleen.

Arvosana: ♦ ♦

Arto Kivimäki: Aikojen alussa I

Ensimmäisenä kirja-arvosteluna kirjoittelen Arto Kivimäen kirjoittamasta Aikojen alussa I -kirjasta. Olen aina ollut kiinnostunut Kreikan mytologioista ja jumaltarustoista niin sen vuoksi tämän kirjan sitten päätin lukea.

Kirjassa kerrotaan lähinnä Maan ja jumalien synnystä ja heidän rakastumisistaan yms. Joidenkin mielestä todella tylsää, minun mielestäni mielenkiintoista muuten, mutta ei tässä tapauksessa. Huomasin kyllä kirjan kirjoitustyylistä, että tämä on nuorille suunnattu kirja ja ehkä jopa vähän lapsillekin. Kaikki oli kirjoitettu juurtajaksain moneen kertaan. Mielenkiintoisemminkin asiat olisi voitu esittää, eikä ihan noin perusteellisesti.

Loppuvaiheessa mietin sitä, että olisiko pitänyt laskea kuinka monta kertaa kirjassa mainitaan Okeanoksen ja Tethyksen olevan makeanveden äärellä ja niiden jumalia tai no titaaneja oikeastaan. Tämä nimittäin mainittiin joka kerta kun tuosta pariskunnasta oli edes pieni sivuhuomautus.

Tämä asia nyt ei liity suoranaisesti kirjan juoneen, mutta jäipä vain mietityttämään, että ainakun joku jumalhenkilö kuoli, se muuttui puuksi tai joeksi. Ja sitten sitä henkilöä surtiin niin paljon, että surijatkin muuttuivat puuksi.

No, mutta asiaan takaisin. Ei tätä kirjaa kukaan jaksa ajatuksen kanssa lukea. Minullakin se meni niin pakkopullan muodossa (koska olen perfektionisti, enkä halua jättää mitään kesken). Minua alkoi aina nukuttaa kun aloitin tämän lukemisen ja pakotin itseni pysymään hereillä. Kyllä nämä asiat saa paljon mielenkiintoisemminkin esitettyä, kuin tässä kirjassa. Kirjalle ilmeisesti on jatkoa kun tämä kerran on ensimmäinen osa, mutta taidanpa jättää suosiolla ne kirjaston hyllylle. Ei tässä ollut järkeviä kuviakaan, joiden takia olisi voinut edes harkita lainaamista. Kuvat oli samantyylisiä kuin kannen kuva, rumia kuin mitkä.

Arvosana: ♦

Nimi: Aikojen alussa I
Kirjailija: Arto Kivimäki
Julkaistu: 2008
Kustantaja: Teos
Sivuja: 190